Antti Tuomainen, Camilla Läckberg, Graham Moore, Petri Tamminen, Rikosromaani, Lars Sund, lintubongaus

Yli puolet lukupiirittömästä kesäajasta on kulunut. Kirjakaupan lukupiiri kokoontui edellisen kerran kesäkuun alussa. Seuraava kerta on elokuun loppupuolella. 

Kesäksi valittiin kaksi kirjaa, joista toisen, Antti Tuomaisen dekkarin, olen jo lukenut. Se ei ollut kovin jännittävä, enemmänkin ihmissuhdetarina kolmen eri sukupolven miehistä. Vuosien dekkaritauon jälkeen ihan ok.

Saatan lukea jonkun toisenkin dekkarin, ehken pikemmin kuin arvaisikaan. Tai jos ihan rehellinen olen, luin männäkesänä supersuositun Camilla Läckbergin ’Mantelintuoksua lumimyrskyssä’. Ihanan agathamainen. Ilmeisen toisenlainen kuin Jääprinsessa ja sen seuraajat.

Uutuuskirjojen joukossa kiinnostavalta opukselta vaikuttaa Graham Mooren ’Kuolema Sherlock-seurassa’. Siihen voisin vaikka hairahtaa.

Ja tavallaan luen rikosromaania parhaillaankin. Meinasin nimittäin lentää pyllylleni, kun näin Petri Tammisen, suursuosikkini, uuden kirjan kannen: Rikosromaani. Ettäkö hänkin olisi sortunut taloudellisten paineiden alla kirjoittamaan dekkarin!? 

Ryhdyin tutkimaan asiaa samana iltana. Huh mikä helpotus!!! ’Rikosromaani’ on mitä parhainta PetriTammista. Omaperäistä, oivaltavaa, lämminhenkistä, harkitusti lausuttua… Elämästä viisasta.

Oi oi oi, en malta odottaa, että pääsen ehdottelemaan lukupiirille, että lukisimme hetimiten toisen rikosromaanin. Tai melkein kyllä tekee mieleni määräillä… On Tammisen teksti sellaista sanallista herkuttelua, että pitää saada jakaa.

Onnekseni vietän suurimman osan kesäajasta työmaallani kirjakaupalla ja voin siellä vouhkata tämänkin kirjan puolesta.

Toinen kesäläksylukeminen on vielä kesken, Lars Sundin ’Aamu-unisen lintubongarin tunnustukset’. Pyörittelin kirjaa käsissäni pitkin talvea, menneisyyteni tähden - olenhan nuoruudessa elellyt lintumiesten tuntumassa. Haaveilen bongailusta. Tässä Kajaanin keskustassa kuulen aamu-unissani lähinnä pääskysten kritinää, lokkien kalabaliikkia ja varpusten sirputusta. Kompetenssini riittäisi muutaman muunkin lintulajin arvuutteluun. Sundin tarinat lintubongailusta lohduttavat minua, bongailen kirjasta luvun kerrallaan.

Tämä kesä on ollut lukemisille suosiollinen, jos kirjakauppatuntumaan voi luottaa. Olen käynyt keskusteluja kirjoista yhtä paljon kuin talvella, ehkä enemmänkin. Kesällä ihmisillä on aikaa luuhailla kirjakaupan hyllyjen välissä ja antautua kirjallisiin keskusteluihin (lähes) aina valmiin myyjättären kanssa.

Nonstop-lukupiiri siis pyörii.

Lukupiirimyyjä