Tänä aamuna Hesari kehotti: Äänestä 2000-luvun paras kotimainen romaani!

Irakin diktaattori Saddam Husseinia jäi tuskin kovin moni tavallinen irakilainen kaipaamaan, kun Hussein hirtettiin 2006. Miehen ihmisoikeusrikkomuslista on sen verran pitkä, ettei siihen taida yksi kirjoitus riittää.

Aikakauslehden kolahtaminen postiluukusta on hykerryttävä ääni. Kun kerrostaloasunnon eteisen lattialle kuulee tumpsahtavan jotain peruslaskupinkkaa raskaampaa, nostaa toiveikkuus päätään. Voisiko se olla..?

Eipä mennyt montakaan viikkoa, kunnes palasin takaisin kirjakaupan töihin. Ja miten mieluisaan hommaan!

Jenni Haukio ja Heli Laaksonen lienevät ainoat elävät runoilijat, joiden kirjat eivät pölytä kirjastojen ja kirjakauppojen hyllyjä. Haukion kiinnostavuusarvo toki nousi heti silloin rajusti, kun Haukiosta tuli presidentti Sauli Niinistön rouva. Julkisuus on varmasti Haukiolle etu, mutta myös runoilijana taakka, sillä häntä tituleerataan aina Niinistön puolisona.

… ja kaunein sanonta on ”Minun äitini”.

Miten henkilö, joka ei nuorena ollut kiinnostunut kirjoista tai lukemista ja piti itseään huonoa kirjoittajana, sai innostettua itsensä kirjallisuuden pariin — ja samalla monet muut nuoret pojat? Aihetta valottaa kirjailija ja elokuvaohjauksen opiskelija Aleksi Delikouras.

Väittäisin, että useimpien lukupaikka löytyy sohvalta, nojatuolista tai sängystä. Kesä kuitenkin muuttaa tuon kolmen kombon päälaelleen.

Eräistä myyjäisistä mukaani tarttui Ylen Radioteatterin kuunnelma Niskavuoren nuori emäntä. Kuunnelma pohjautuu tietenkin Hella Wuolijoen, tuon aikansa Sofi Oksasen, näytelmään. Tässä kuunnelmassa vieläpä verrattain uskollisesti.

Sanonnan mukaan kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Siksi annankin tänä sunnuntaina valokuvien puhua kirjallisuuden ja lukemisen eheyttävien sekä voimauttavien vaikutusten puolesta. Tarinaa kertoo Puolustusvoimien huhtikuun lopulla julkaisema kuvasarja Suomen sodista.

Bosnian sodasta tuntuu olevan ikuisuus, vaikka rauha saatiin pitkin hampain sovituksi vuonna 1995. Jos mahdollista, Bosnian sota oli Jugoslavian hajoamissodista kaikkein sekavin ja myös verisin. Arvioiden mukaan sodassa kuoli ainakin 100 000 ihmistä.

Mikä kirja tarjosi parhaan lukukokemuksen huhtikuussa? Oliko kyseessä romaani, muistelma vai tietokirja? Oliko teos suunnattu aikuisille, nuorille vai lapsille? Lukuvinkkejä utelen taas kuukauden viimeisen päivän tunnelmissa. Vuoden loppupuolella poimin blogiini tulleista kirjasuosituksista parhaat lahjaideat joulua varten. 

Romaaneilla on taito ja voima temmata lukija kauksikin kotoa. Kirjan sivuilla ratsastaen maailman ympäri pystyy matkaamaan kotisohvalta käsin.

Tässä eräänä päivänä yritin lukea Miia Toivion Pystyä hiljaisuutta. Paino sanalla yritin, sillä en ymmärtänyt tästä kehutusta runokokoelmasta sanaakaan. Niinpä lukemisen puutteessa käännyin oman kirjahyllyni puoleen ja tein löydön.

Kirjan ja ruusun päivänä juhlitaan lukemista ja kirjallisuutta. Juhlapäivämäärää ei ole valittu sattumalta, vaan ajankohtana muistetaan kahta kirjallisuuteen yhä edelleen vaikuttavaa henkilöä, jotka kuolivat 23. päivä huhtikuuta vuonna 1616: Miguel de Cervantesia, jota saamme kiittää romaanitaiteesta, ja William Shakespearea, jota ilman näytelmäkirjallisuus ja runous kuin myös englannin kieli eivät olisi sellaisia kuin me ne tunnemme. 

Monet muistavat Tennessee Williamsin näytelmän Kissa kuumalla katolla tai vähintäänkin siitä tehdyn elokuvan, jossa Maggie (Elizabeth Taylor) maanittelee, mankuu ja raivoaa miestään Brickiä (Paul Newman) petipuuhiin perillistä tekemään. Brickia kiinnostaa kuitenkin hehkeää vaimoaan enemmän ryypiskely ja masennuksessa rypeminen.

”[O]nko suurempi synti miehen haluta naista, vai papin himoita miestä?”

Kirjahyllyni muuten niin suomenkielisen sisällön joukosta löytyy myös muutama englannin- ja ruotsinkielinen kirja. Osan kirjoista olen saanut lahjaksi koulun kevätjuhlassa menestyksekkäistä opinnoista ja muutaman olen itse ostanut.

En ole aikoihin lukenut matkakertomuksia. Pikkupoikana luin kyllä. Suosikkejani olivat Thor Heyerdahlin uhkarohkeat purjehdukset maailman merillä. Sitten televisio täyttyi matkaohjelmista ja netti vei viimeisenkin hohdon matkailun mielikuvituksesta. Niinpä tartuin uteliaana Juha Vakkurin teokseen Afrikan ympäri (Like 2012)