Kirsi Piha, kirjallisuuskeskustelu

Jos kuvitellaan samaan virkkeeseen kirjakauppoihin hyökyvä kirjojen tulva ja lukemiseen pysyvästi rakastuneet kirjafriikit ynnä sijoitetaan ne kirjallisesti varautuneeseen paikkaan aikaan, niin lopputuloksena on hurahtamisia. Lukupiirielämä on sitäkin.

Lukupiireihin voi hyvinkin hurahtaa, jos on mielessään vaalinut toivetta päästä keskustelemaan kirjoista samanhenkisten ihmisten kanssa. Sellaisia meitä on. Meitä liikkuu varsinkin kirjakaupan hyllyjen välissä, ja kirjastojen. Onneksemme satunnaiset hurahtelijat ovat kohdanneet toisiaan. Niin Kajaaniin kuin muuallekin Suomeen on syntynyt ja syntyy yhä uusia lukupiirejä. Huraa meille ja heille!

Hurahdella voi hiljaa itsekseenkin, mutta kosketuksissa toisiin kirjoihin langenneisiin, sfäärit ovat ihan toiset.

Omat kirjalliset hurahtamiseni saivat ensimmäisiä julkisia ilmentymiään Kirsi Pihan netti-lukupiirissä. Niiden muutaman vuoden aikana, joina kyseinen lukupiiri pyöri, kirjapostausten kommentoijia riitti. Jotkut keskusteluketjut olivat pitkän pitkiä. Ja rönsyileviä. Kirsi postasi lähestulkoon joka päivä ja keskustelua hersyi. Kiihkein sananpainoin ja väriä kylläisenään. Siellä syntyi niin viha- kuin rakkaussuhteitakin, sanallisesti.

Jouduin itse osalliseksi pyöritykseen mm. jalkapallojoukkue Booky Teamin huutosakinjohtajana sekä kaavailtujen lukupiirihäiden morsiamena. Ihan totta! Jos sitä ei pidetä hurahteluna niin ei sitten mitään. Kirjoista keskustelemisen maailmassa kaikki on mahdollista.

Huraa huraa huraa sille!!!

Sivuseikkailija