kesätauko, Antti Tuomainen, Veljeni vartija, Lars Sund, Aamu-unisen lintubongarin tunnustukset

Kirjakaupan lukupiiri taukosi kesäksi.

Jätin testaamatta lukupiiriläisyyden syvintä olemusta harrastuksen intomielisyyden suhteen, kun en edes tarjonnnut tilaisuutta kokoontua heinäkuussa.

Heinäkuu lienee sitoumuksettomin kuukausi vuodesta. Olisi hyvinkin voinut käydä niin, että lukupiiriläisiä olisi riittänyt myös heinäkuun tapaamiseen. Ainakin jos tämä sade ei taukoa. Mutta todistamatta jää.

Sateinen sää lisää lukevan kansan osaa. Sen olen huomannut kirjakaupalla. Ehken kuitenkaan toivo sateiden ja koleuden jatkumista. Edes lukemisten tähden.
 

Lukupiiriläiset yllättivät minut kesälukemisvalinnoillaan. Luettavaehdokkaita oli monta. Useimmat lukupiiriläiset tunnustautuivat kuuluvansa kategoriaan ”kesällä luetaan kevyesti”.

Päätöstä kesäkirjasta ei meinannut syntyä. Äänestykseen asti pääsi kaksi kirjaa, joista kumpikaan ei saanut enemmistöä taakseen. Toinen kirja sai viisi ääntä ja toinen 4+1 eli viisi - tämänkertaisen ainoan miesjäsenen ääni kerrottiin kahdella, tasa-arvosyistä.

Luettavaksi valittiin siis kaksi. Antti Tuomaisen Veljeni vartija edustaa dekkariudessaan kevyttä osastoa, vaikka takakannen teksti antaa ymmärtää, että muitakin ulottuvuuksia kirjalla saattaa olla. Siihen viittaavat myös tämän kirjan suosittelijan, Seijan, lukumieltymykset, jotka ovat tähän mennessä näyttäytyneet vakavampina. En tiennyt hänen lukevan dekkareita lainkaan.

Toinen kirja löytyi alennushyllystä: Lars Sundin Aamu-unisen lintubongarin tunnustukset. Lukupiiriin kesäkuiset keskustelut harhailivat myös lintubongauksessa, joten valinta selittyy sillä.

Sovimme, että ’kiltit oppilaat’ lukevat molemmat kirjat, ’tavikset’ vain toisen ja ’laiskajaakot’ eivät kumpaakaan.

Eläköön lukemisen vapaus, kesäajassa!

Lukupiirimyyjä